2012/04/26

I'm Still Here


Sosiaaliset tilanteet pelottaa. Pitäisi tavata ihmisiä, vaikka lukittautuisin mieluummin neljän seinän sisään ja hautautuisin peiton alle. Kuitenkin tyttöystäväni kiskoo minut kotoa ja pitää maan pinnalla, järjestää jatkuvasti ohjelmaa vaikken jaksaisi. Kaupungin puutarha, kahvittelua. Pitäähän sitä päivissä olla jotain sisältöä.

Kävin tänään lääkärissä ja paino oli noussut. Niinhän sen pitääkin, vaikka pää huutaa kuinka vastaan. On ahdistanut koko päivän, mutta olen yrittänyt silti syödä tarpeeksi. En vain pidä tästä, että se vähäkin mitä syö näkyy heti vaa'alla. Mukamas nesteitä, en usko.

Kaikki puhuvat osastosta. En minä halua sinne, vaikken pärjää ilmankaan. Eikä se ainakaan auttaisi tähän ahdistukseen, ahdistaa aivan tavattomasti ja nytkin tekisi vain mieli viiltää ja itkeä. Kyyneleitä ei kuitenkaan tule ja terään en tartu. En. En. Otan vaikka tarvittavan temestan.



7 kommenttia:

  1. temesta todellakin voittaa viilteln 6-0!!

    VastaaPoista
  2. ei vaan millään uskois että oot 20-vuotias. kuvan perusteella veikkaisin että oot 10. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi niin päin, pääsee vielä bussissa lastenlipulla x---)

      Poista
  3. Mäkin kannatan temestaa, vaikka tuntuu ettei se itsellä enää auta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän se ahdistusta kokonaan vie pois, välillä tuntuu ettei auta mitään. Mut kuten mun hoitaja joskus sano, että "Ilman sitä oisit voinut viiltää vielä syvemmälle."

      Poista
    2. Niin toi on kyl totta. Kannattaa ottaa se lääke kummiski ennen ku tekee jotain tyhmää..

      Poista