2011/04/24

Full Fat

Paino alkaa varmaan jo nelinumeroisella luvulla. En tiedä, mutten kestä tätä. Painoa ja ulkonäköä. En kehtaa kävellä sisätiloissa enää t-paidassa, koska käteni ovat järkyttävän kokoiset. Farkutkin alkavat kohta kiristää. ITSEINHO.

Onneksi enää tänään iltapala, mutta taidan tarvita tarvittavia ennen kuin kädet alkaa vuotaa verta.

3 kommenttia:

  1. Itselläni on aivan samanlainen olo, ei millään kehtaa olla t-paidassa vaikka alkaa lämpötilatkin olla sellaisen vaatetuksen luokkaa. Vaikka se ahistaakin, että paino nousee, ja oikeasti kasvaa, pitää ottaa huomioon, se on vain NORMALISOITUMISTA, ei sinua kasvateta lihavaksi, vaan normaalikokoiseksi, ja luultavastikkaan et tule olemaan kovinkaan iso enää ikinä. Joten don't worry. :) Näin ajattelemalla itse ainakin toivon selviäväni, toivottavasti sinäkin. Paljon tsemiä♥

    VastaaPoista
  2. Ei sun kädet voi olla järkyttävän kokoset!! Sillon kun mä painoin 56 kiloa ei mulla ollut isoja käsiä kai? Mut nyt mun paino alkaa kolminumeroisella luvulla ja toisaalta haluaisin painaa 4 numerolla alkavan, mut en uskalla lihoo :S On se järkevämpää ja terveemmän näköstä liikkua kesällä bikinit päälle jos ei oo ihan luukasa :S Mua oikeesti hävettää välillä :( Ihan ku olis sillee kaks persoonaa, toinen puoli mus sanoo et pitää syödä ja toinen sanoo et et syö :( Voimahali <3

    VastaaPoista
  3. Kauheeta ajatella miten heität elämäs hukkaan ton sairauden kanssa.. Sä et varmaan opiskele mitään? Oon saman ikänen kuin sä ja sairastin anoreksian nuorempana. Nyt voin sanoa, että oon helvetin tyytyväinen et päätin parantua ja otin kaiken mahdollisen hoidon vastaan. Anoreksian jälkeen vasta tajuaa miten paljon elämässä on nähtävää ja koettavaa.. jos sairastaisin vieläkin anoreksiaa, en olisi koskaan tavannut nykyistä avomiestäni tai päässyt opiskelemaan kauppatieteitä. Vaikka sua ahdistaa, niin yritä silti miettiä kaikkea sitä mitä voit saavuttaa terveenä. Ei osastokierre ole mitään oikeaa elämää, kyllä sä sen tiedät. Mä todella toivon, että sä paranet. Ja joo, on ne kylkiluut varmaan ihanat, mutta paljon ihanampaa on oikea elämä ilman anoreksiaa. Koita jaksaa!

    VastaaPoista